Preferenssi – korttipelin säännöt, historia ja pelaaminen

Preferenssi on kolmen pelaajan tikkipeli, jota pelataan 32 kortin pakalla ja jossa yksi pelaaja ryhtyy jakajaksi eli pelinviejäksi kahta puolustajaa vastaan. Peli on yksi klassisista eurooppalaisista korttipeleistä, ja se on pysynyt suosittuna satojen vuosien ajan. Tässä oppaassa käydään selkokielisesti läpi, mikä preferenssi on, mistä se on peräisin, miten sitä pelataan ja mitä muunnelmia siitä on olemassa.

Mikä preferenssi on ja mihin peliryhmään se kuuluu?

Preferenssi on tikkipeli, eli korttipeli, jossa pelaajat kilpailevat kierros kierrokselta korttien muodostamista eristä – niin sanotuista tikeistä. Yksi tikki koostuu korteista, jotka kukin pelaaja pelaa vuorollaan samalle kierrokselle; korkeimman kortin pelannut voittaa tikin. Tällaiset tikkipelit muodostavat oman laajan korttipelien ryhmänsä, johon kuuluvat myös esimerkiksi bridge, whist ja saksalainen skat.

Preferenssissä tikkien kerääminen on pelin ydin. Yksi pelaajista nousee jakajaksi eli pelinviejäksi, jolla on oma tikkitavoitteensa, ja kaksi muuta pelaavat puolustajina häntä vastaan. Myös puolustajilla on oma tavoitteensa, mikä tekee pelistä jännittävän: kierroksella jokaisella on jotain voitettavaa ja hävittävää. Juuri tämä kolmen osapuolen asetelma erottaa preferenssin monista yksinkertaisemmista korttipeleistä.

Mistä preferenssi on peräisin?

Preferenssi syntyi mitä todennäköisimmin Itävallan keisarikunnassa 1800-luvun alussa. Vaikka pelin nimi kuulostaa ranskalaiselta, kyseessä ei siis ole alun perin ranskalainen peli. Varhaisin tunnettu kuvaus pelistä on julkaistu wieniläisessä korttipelikirjassa vuonna 1829, mikä sijoittaa pelin juuret saksankieliseen Keski-Eurooppaan.

Pelin nimi viittaa siihen, että tietyt maat ovat pelissä ”etuoikeutettuja” eli toisia arvokkaampia valttimaita. Sama termi oli käytössä aikakauden toisessa suositussa pelissä, Bostonissa, jossa korkeimmalle arvostettua valttimaata kutsuttiin preferenssimaaksi. Pelistä kehittyi vuosien saatossa lukuisia paikallisia versioita, ja nykyään sitä pelataan laajasti Keski-, Kaakkois- ja Itä-Euroopassa sekä Venäjällä. Tämä selittää, miksi tarkat säännöt vaihtelevat maasta ja pelipöydästä toiseen.

Miten preferenssiä pelataan?

Preferenssiä pelataan 32 kortin pakalla, josta jokainen kolmesta pelaajasta saa kymmenen korttia. Alla pelin kulku on jaettu selkeisiin vaiheisiin, jotta aloittelijakin pääsee nopeasti alkuun. Kuvattu versio noudattaa itävaltalaista preferenssiä, joka on peliperheen tunnetuin muoto.

Pelaajat ja korttipakka

Preferenssi on pohjimmiltaan kolmen pelaajan peli, mutta sitä pelataan hyvin usein myös neljällä, jolloin jakaja jää kunkin kierroksen ajaksi sivuun. Käytössä on 32 kortin pakka, josta on poistettu kakkoset, kolmoset, neloset, vitoset ja kuutoset. Jäljelle jäävät kortit arvojärjestyksessä korkeimmasta alimpaan ovat ässä, kuningas, rouva, sotamies (jätkä), 10, 9, 8 ja 7. Jokaisessa maassa on siis kahdeksan korttia.

Jakaminen ja talon

Jakaja jakaa kortit vaiheittain: ensin kolme korttia kullekin pelaajalle, sitten kaksi korttia pöydälle kuvapuoli alaspäin niin sanotuksi taloniksi, sen jälkeen neljä korttia kullekin ja lopuksi vielä kolme. Näin jokaisella pelaajalla on kädessään kymmenen korttia, ja pöydällä odottaa kahden kortin talon. Talon on tärkeä, sillä pelinviejä saa myöhemmin ottaa sen kortit käteensä ja hylätä tilalle kaksi vähäarvoista korttia.

Huutovaihe eli tarjoaminen

Huutovaiheessa ratkaistaan, kuka ryhtyy pelinviejäksi ja mikä maa on valttina. Huudot tehdään maittain, ja maiden arvojärjestys korkeimmasta alimpaan on hertta, ruutu, pata ja risti. Huutaminen etenee pelaajalta toiselle, ja korkeimman huudon tehnyt pelaaja saa oikeuden viedä peliä valitsemallaan valttimaalla. Jos jokainen pelaaja passaa eli kieltäytyy huutamasta, kortit jaetaan uudelleen. Pelinviejä ottaa talonin kortit käteensä ja hylkää kaksi korttia, minkä jälkeen varsinainen tikkipeli alkaa.

Pelin kulku ja tikkien kerääminen

Varsinaisessa pelissä tavoitteena on kerätä tikkejä. Pelinviejän vasemmalla puolella istuva pelaaja aloittaa pelaamalla yhden kortin, ja muut pelaajat pelaavat vuorollaan myötäpäivään. Pelaajan on noudatettava avauskorttina pelattua maata, jos se on mahdollista; muuten hän voi pelata valttia tai minkä tahansa muun kortin. Tikin voittaa korkein valttikortti tai, jos valttia ei ole pelattu, avausmaan korkein kortti. Tikin voittaja aloittaa seuraavan tikin. Kierros koostuu kymmenestä tikistä, koska jokaisella on kymmenen korttia.

Näin pisteet ja panokset lasketaan

Preferenssissä pisteet ja mahdolliset panokset lasketaan tikkien perusteella, ja pelinviejällä sekä puolustajilla on kummallakin oma tikkikiintiönsä. Peliä voidaan pelata rahasta, pelimerkeistä tai aivan arvottomista panoksista, kuten tulitikuista – tai pelkästään pisteitä laskemalla ilman rahaa.

Pelin alussa jokainen pelaaja maksaa yhtä suuren summan yhteiseen pottiin, ja summan kannattaa olla kymmenellä jaollinen, koska se helpottaa laskemista. Tyypillinen pistelasku etenee näin:

• Pelinviejän tavoite: voittaa vähintään kuusi kymmenestä tikistä.
• Onnistunut peli: pelinviejä ottaa potista kymmenen panosta ja maksaa jokaiselle mukana pysyneelle puolustajalle yhden panoksen tämän voittamaa tikkiä kohden.
• Epäonnistunut peli: jos pelinviejä jää alle kuuden tikin, hän maksaa 20 panosta pottiin.
• Puolustajien tavoite: kummankin puolustajan tulisi ottaa vähintään kaksi tikkiä.
• Puolustajan epäonnistuminen: peliin jäänyt puolustaja, joka ottaa alle kaksi tikkiä, maksaa 10 panosta pottiin.

Puolustajat saavat myös valita, pelaavatko he kierroksen vai luopuvatko siitä. Tämä tekee pisteytyksestä taktista: joskus on viisaampaa jäädä sivuun kuin riskeerata sakko heikolla kädellä. Kun potti tyhjenee pelin aikana, jokainen lisää siihen uuden panoksen, ja peli jatkuu.

Preferenssin muunnelmat

Preferenssistä on olemassa useita muunnelmia, jotka jakautuvat karkeasti kahteen perinteeseen. Erot koskevat etenkin sitä, kuinka monta tikkiä pelinviejä voi tavoitella ja miten pisteytys toimii.

• Keskieurooppalainen perinne: säilyttää alkuperäisen tavoitteen, jossa pelinviejä pyrkii kuuteen tikkiin. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa itävaltalainen preferenssi, kroatialainen versio ja tonavansaksalainen Preferánsz. Myös Unkarissa pelataan yksinkertaisempaa kolmen pelaajan Asszorti-peliä.
• Kreikkalais-venäläinen perinne: lisäsi peliin huudot seitsemän, kahdeksan, yhdeksän tai kymmenen tikin ottamisesta. Suuremmista tavoitteista palkitaan enemmän, ja vastaavasti puolustajien velvoitteita kevennetään. Tähän ryhmään kuuluvat venäläinen preferanssi, kreikkalainen Prefa ja armenialainen Paston.

Lisäksi monissa versioissa on erityissopimuksia, joissa pelinviejä yrittää ottaa joko kaikki tikit tai ei yhtään tikkiä. Koska muunnelmia on näin paljon, kannattaa aina sopia säännöt pöytäseurueen kanssa ennen pelin aloittamista.

Preferenssi verrattuna muihin tikkipeleihin

Preferenssi muistuttaa monia muita tikkipelejä, mutta erottuu kolmen pelaajan asetelmallaan ja sillä, että myös puolustajilla on oma tikkikiintiönsä. Alla oleva vertailu auttaa hahmottamaan, miten preferenssi sijoittuu tunnettujen korttipelien joukkoon. Jos tikkipelit kiinnostavat laajemmin, kannattaa tutustua myös muihin suosittuihin korttipeleihin ja niiden valintaan.

Suomalaisista kansanomaisista korttipeleistä esimerkiksi moska edustaa aivan toisenlaista pelityyppiä, jossa tavoitteena on päästä eroon korteista eikä kerätä tikkejä. Preferenssi taas on lähempänä pistepohjaisia tikkipelejä, joissa taktiikalla ja korttien muistamisella on suuri merkitys. Myös kasinoiden korttipeleihin verrattuna preferenssi on puhtaasti pelaajien välinen seurapeli, jossa pelinjohtajan roolia ei ole.

Yleisimmät virheet preferenssiä pelatessa

Aloittelijoiden tyypillisimmät virheet preferenssissä liittyvät huutamiseen ja tikkikiintiöiden unohtamiseen. Seuraavat sudenkuopat kannattaa pitää mielessä:

• Liian rohkea huuto: pelinviejäksi ryhtyminen heikolla kädellä johtaa helposti siihen, että kuuden tikin tavoite jää saavuttamatta ja pottiin joutuu maksamaan sakkoa.
• Puolustajan kiintiön unohtaminen: moni keskittyy vain pelinviejän kukistamiseen ja unohtaa, että myös puolustajan on otettava vähintään kaksi tikkiä välttääkseen sakon.
• Talonin huolimaton käsittely: pelinviejä saattaa hylätä vääriä kortteja talonia vaihtaessaan ja menettää näin arvokkaita valtteja.
• Potin väärä summa: jos aloituspanos ei ole kymmenellä jaollinen, pisteiden ja panosten laskeminen menee helposti sekaisin.
• Omien rajojen ylittäminen: rahasta pelattaessa panokset voivat kasvaa huomaamatta. Pelaa vain summilla, joiden menettämisellä ei ole väliä.

Kenelle preferenssi sopii?

Preferenssi sopii parhaiten pelaajille, jotka pitävät taktisista tikkipeleistä ja pienen seurueen pelaamisesta. Koska peli vaatii vain kolme tai neljä pelaajaa, se on kätevä valinta esimerkiksi mökki-illan ajanvietteeksi, kun sää ei suosi ulkoilua. Peli palkitsee korttien muistamisen, vastustajien lukemisen ja harkitun huutamisen, joten se viehättää erityisesti bridgen, whistin ja muiden tikkipelien ystäviä.

Koska preferenssi ei ole Suomessa kaikkein tunnetuin korttipeli, sitä voi olla hankala löytää valmiina nettiversiona. Toisaalta juuri harvinaisuus tekee siitä mukavan pelin opettaa ystäville: kun säännöt ovat hallussa, voitte harjoitella ja kehittyä yhdessä. Pelitaidot karttuvat parhaiten pelaamalla, eikä peliä tarvitse pelata rahasta nauttiakseen sen jännityksestä.

Vastuullinen pelaaminen

Preferenssi on ennen kaikkea seurapeli, mutta sitä voidaan pelata myös rahapanoksin. Rahasta pelattaessa on hyvä muistaa, että korttipelin lopputulokseen vaikuttaa aina myös sattuma, eikä mikään taktiikka takaa voittoa. Pelaa vain summilla, joiden menettämisen kestät, äläkä yritä voittaa tappioita takaisin korottamalla panoksia. Rahapelaaminen on sallittua vain täysi-ikäisille. Jos pelaaminen aiheuttaa huolta sinulle tai läheisellesi, maksutonta apua ja neuvontaa tarjoaa Peluuri, ja kuluttajan oikeuksista löytyy tietoa Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta. Tämä osio on tarkoitettu yleistiedoksi eikä sitä tule tulkita henkilökohtaiseksi neuvonnaksi.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuinka monta pelaajaa preferenssiin tarvitaan?

Preferenssi on pohjimmiltaan kolmen pelaajan peli, jossa yksi on pelinviejä ja kaksi puolustajaa. Sitä pelataan kuitenkin usein neljällä pelaajalla, jolloin jakaja jää kunkin kierroksen ajaksi sivuun pelistä.

Millaista korttipakkaa preferenssissä käytetään?

Pelissä käytetään 32 kortin pakkaa, josta on poistettu kortit kakkosesta kuutoseen. Jäljelle jäävät ässä, kuningas, rouva, sotamies sekä kortit 10–7, ja jokaisessa neljässä maassa on kahdeksan korttia.

Mikä on pelinviejän tavoite preferenssissä?

Itävaltalaisessa preferenssissä pelinviejän tavoitteena on voittaa vähintään kuusi kymmenestä tikistä. Jos hän jää alle kuuden tikin, hän maksaa sakkoa yhteiseen pottiin. Myös puolustajien tulisi ottaa kummankin vähintään kaksi tikkiä.

Mistä preferenssi on alun perin peräisin?

Preferenssi syntyi todennäköisesti Itävallan keisarikunnassa 1800-luvun alussa, ja varhaisin tunnettu kuvaus siitä on vuodelta 1829 julkaistussa wieniläisessä korttipelikirjassa. Nimestään huolimatta peli ei ole alkuperältään ranskalainen.

Voiko preferenssiä pelata ilman rahaa?

Kyllä. Preferenssiä voi pelata pelkästään pisteitä laskemalla tai arvottomilla panoksilla, kuten tulitikuilla. Rahapanokset eivät ole välttämättömiä, ja peli toimii hyvin myös pelkkänä seurapelinä.